Muutaman vuoden poissaolon jälkeen IT-tuotantoon palaaminen on saanut minut pohtimaan yleisen keskustelun ja arkikonkretian välistä kuilua. Ulkoapäin tilannetta seuranneena puheet edistyksellisestä IT-tuotannon kehittymistä näyttävät hetki hetkeltä haihattelevemmilta. Tehokkuusajattelu ja pilvipalvelut ovat tulleet entistä voimakkaammin mukaan kuvioon, mutta ovatko ne tuoneet mukanaan todellista kehitystä?
Tehokkuuden mittaaminen on vakiinnuttanut paikkansa osana käyttäjien ja ostajien arkipäivää. Puhutaan nopeista vasteajoista, jatkuvuudesta ja riskien hallinnasta. Erityisesti tehokkuus ajattelu näkyy IT-kumppania vaihdettaessa. Keskitytään palveluiden ostamiseen ja kumppanin toiminnan mittaamiseen tehokkuuden todistamiseksi. Tästäkin huolimatta näyttää siltä, että liian usein yrityksen kallein ja tärkein investointi unohtuu tehokkuuden taakse: henkilökunta ja käyttäjät. Inhimillisillä mittareilla kehitys tuskin näyttää nykytrendillä riemuittavan positiivisia lukemia.
Pilvipalvelut ovat saaneet tehokkuusajattelun rinnalla yhä suuremman roolin organisaatioiden IT-ympäristöissä. Pilvi on toimiva ratkaisu monessa tilanteessa, mutta tuo mukanaan myös haasteita. Palveluna pilvi on aiempaan verrattuna kasvottomampi ja arvaamattomampi. Toimitusmallien osalta palveluiden käyttäjä on yleisten mallien armoilla toimenkuvastaan riippumatta.
Palvelumuodon murrosvaihetta kuvaa hyvin Microsoftin julkaisemat ja 1.elokuuta voimaan astuneet pilvipalveluiden hinnan korotukset, joihin on suomalaisena jälleenmyyjänä mahdotonta sitoutua. Hintakehityksen ohella palvelun laatu ja suorituskyky ovat entistä haastavammin ennakoitavissa ja hallittavissa. Pilvipalvelut hakevat monella tasolla edelleen omaa paikkaansa, kuten Microsoftin harvinainen hinnan korottaminen osoittaa.
Mihin olemme menossa? Oman näkemykseni mukaan paras ratkaisu syntyy yhdistelemällä pilvipalveluita kokonaisuuteen niin, että joku edelleen aidosti vastaa palvelusta. Näin takaamme paremman ennakoitavuuden ja hallittavuuden lisäksi sen tärkeimmän investoinnin eli henkilöstön tarpeet ja tyytyväisyyden. Kun loppukäyttäjän tuen tarve on organisaatiokohtaisesti arvioitu oikealle tasolle ja jokainen palvelu toteutettu eri vaihtoehdot avoimesti huomioiden saavutetaan IT-ympäristö, jonka tehokkuus on hyvä, kokonaiskustannukset osataan etukäteen arvioida ja IT:stä tulee ”huomaamaton” osa organisaatiota.
Mainiota syksyn alkua, ollaan yhteydessä ja jutellaan. Olemme saaneet loistavia asiakkaita, joiden kanssa olemme jo vakuuttuneet oikeasta suunnasta. Haluamme tarjota henkilökohtaista palvelua, hakea aina parhaat ratkaisut ja olla lähellä asiakastamme kaikessa IT:tä koskevassa kehityksessä.
Blogin julkaisija on Tibion toimitusjohtaja Harri Savolainen, jolla on 13 vuoden kokemus IT-palveluiden tuottamisesta ja kymmenien merkittävien asiakkaiden IT-ympäristöjen ylläpidosta sekä kehittämisestä.
